Monelle helsinkiläiselle kulttuurimatka tarkoittaa automaattisesti suuntaamista etelään tai korkeintaan Tampereelle. Olen kuullut tämän väitteen satoja kertoja: ”Ei siellä pohjoisessa ole muuta kuin hitti-iskelmää ja ilmakitaransoittoa.”
Tämä on tietysti täyttä puppua. Oulu on klassisen musiikin harrastajalle yllättävän tiukka paketti. Se on karu, se on rehellinen, ja siellä on yksi Suomen parhaista konserttisaleista, jota ei etelässä tarpeeksi arvosteta.
Viva Classican toimituksessa olemme aina pitäneet peukkuja alueellisille orkestereille, ja Oulun kohdalla kyse ei ole edes altavastaajasta. Kyse on pohjoisen kulttuurin lippulaivasta, joka pärjää vertailussa kenelle tahansa. Jos olet tottunut Musiikkitalon kirkkauteen, Oulu tarjoaa jotain maanläheisempää, mutta taiteellisesti aivan yhtä kunnianhimoista.
Oulu Sinfonia: Pohjoisen syke
Ei voi puhua klassisesta musiikista Oulussa mainitsematta Oulu Sinfoniaa. Se on Euroopan unionin pohjoisin sinfoniaorkesteri, ja tuo status ei ole pelkkä knoppitieto – se kuuluu soitossa. Siinä missä etelän suuret instituutiot saattavat joskus hukkua rutiiniin, Oulussa on usein havaittavissa tietynlaista näyttämisen halua. ”Me teemme tämän täällä perämeren rannalla, ja me teemme sen pirun hyvin.”
Olen istunut useammassa Oulu Sinfonian konsertissa, ja repertuaari on ilahduttavan laaja. Toki he soittavat Mozartit ja Beethovenit – ja tekevät sen tyylillä – mutta itseäni on aina viehättänyt heidän otteensa kotimaiseen musiikkiin. Kun orkesteri tarttuu Jean Sibeliuksen tai varsinkin oululaislähtöisen Leevi Madetojan teoksiin, siinä on sellaista kotikenttäetua, jota on vaikea selittää nuoteilla.
Orkesteri koostuu reilusta 60 muusikosta. Se ei ole massiivinen jättiläinen, mikä on itse asiassa yleisöille etu. Ääni on läpinäkyvämpi, intiimimpi. Et huku äänenmassaan, vaan erotat sektiot toisistaan.
Madetoja-sali: Akustiikkaa ilman kompromisseja
Jos olet kiertänyt Suomen konserttitaloja, tiedät että akustiikka on usein… no, sanotaan nätisti ”vaihtelevaa”. Oulun musiikkikeskuksen Madetoja-sali on onneksi poikkeus. Se on yksi niistä harvoista paikoista, joissa puu ja arkkitehtuuri oikeasti palvelevat musiikkia.
Vierailijan näkökulmasta sali on kiehtova.
- Ensivaikutelma on visuaalisesti lämmin. Paljon puuta, tummia sävyjä. Se ei tunnu kliiniseltä laboratoriolta, vaan paikalta, jossa on lupa nauttia.
- Akustiikka on suunniteltu nimenomaan orkesterimusiikille. Olen kuullut siellä viulukonserton, jossa solistin hiljaisimmatkin pianissimot kantautuivat takariviin ilman, että ne puuroutuivat ilmastoinnin huminaan.
- Katsomo on jyrkkä. Tämä on pieni yksityiskohta, mutta ai että se on tärkeä. Mikään ei ärsytä enempää kuin se, että edessä istuvan kampaus peittää puolet orkesterista. Täällä näkyvyys on kunnossa melkein mistä tahansa.
Sali on nimetty säveltäjä Leevi Madetojan mukaan, joka on Oulun oma poika. Jos et ole tutustunut hänen sinfonioihinsa tai ”Pohjalaisia”-oopperaan, suosittelen tekemään sen ennen Oulun reissua. Se antaa paikan hengelle ihan uuden merkityksen.
Oulun Musiikkijuhlat: Talven valopilkku
Maaliskuussa Oulu herää eloon tavalla, joka yllättää ensikertalaisen. Oulun Musiikkijuhlat (Oulu Music Festival) on tapahtuma, joka rikkoo raja-aitoja surutta. Viva Classican toimituksessa olemme aina arvostaneet festivaaleja, jotka uskaltavat sekoittaa pakkaa.
Festivaali ei ole pelkkää oopperaa ja sinfoniaa. Siellä saattaa samalla viikolla olla barokkiyhtye soittamassa periodisoittimilla, nykytanssiteos ja jazz-fuusiokonsertti. Tämä ”genre-sokeus” on festivaalin suurin vahvuus. Se tuo klassisen musiikin lähelle ihmisiä, jotka eivät ikinä astuisi jalallaan perinteiseen konserttisaliin, jos ovella vaadittaisiin smokkia.
Talvifestivaalissa on myös oma eksotiikkansa. Ulkona voi olla paukkupakkanen ja kireä viima mereltä, mutta sisällä konserttisalissa tunnelma on tiivis. Se kontrasti on osa kokemusta.
Vinkkejä klassisen musiikin turistille Oulussa
Okei, mennään käytäntöön. Jos suunnittelet kulttuuriviikonloppua Ouluun, tässä muutama havainto, joita et välttämättä löydä virallisista matkailuesitteistä.
Ensimmäinen sääntö: Älä oleta, että kaikki tapahtuu vain Musiikkikeskuksessa. Oulun Tuomiokirkko on upea paikka kirkkomusiikkikonserteille. Sen akustiikka on ”katedraalimainen” – eli kaikuu pitkään – mikä sopii urkumusiikille ja suurille kuoroteoksille täydellisesti, mutta nopeatempoinen barokki voi joskus mennä vähän sumuiseksi. Kannattaa tarkistaa ohjelmisto etukäteen.
Toinen asia on ruoka ja juoma. Konsertti-illan etikettiin kuuluu väliaikakahvi, mutta Oulun Musiikkikeskuksen ravintolapalvelut ovat joskus ruuhkaisia. Olen itse huomannut, että pieni kävely keskustasta (jos sää sallii) on usein mukavampi vaihtoehto. Oulu on kompakti kaupunki; täällä ”kaukana” tarkoittaa viidentoista minuutin kävelyä.
Muutama sananen lippujen hinnoista. Verrattuna pääkaupunkiseudun hintatasoon, Oulussa saa rahoilleen usein enemmän vastinetta. Huippusolistien vierailukonsertit ovat inhimillisen hintaisia, ja opiskelija-alennukset ovat usein tuntuvia. Tämä tekee kynnyksestä matalamman.
Mitä muuta kuin Madetoja?
Vaikka Madetoja-sali on sydän, verenkierto ulottuu muuallekin.
- Kulttuuritalo Valve on paikka, jota kannattaa pitää silmällä. Siellä järjestetään pienimuotoisempia konsertteja, usein kamarimusiikkia tai kokeellisempaa settiä. Tila on intiimi, joskus jopa ahdas, mutta se luo tunnelman, jossa olet iholla esiintyjän kanssa.
- Oulun konservatorio tuottaa jatkuvalla syötöllä uusia kykyjä. Heidän oppilaskonserttinsa ovat usein ilmaisia tai nimellisen hintaisia. Jos haluat bongata tulevaisuuden tähdet ennen kuin he karkaavat maailmalle tai Sibelius-Akatemiaan, käy täällä.
- Kesäaikaan Oulunsalo Soi -festivaali on ehdoton. Se ei ole teknisesti Oulun keskustassa, mutta kuuluu samaan kulttuuriseen ekosysteemiin. Se on pienempi, herkempi ja keskittyy kamarimusiikkiin.
Yhteenveto: Kannattaako lähteä?
Rehellisesti sanottuna: kyllä. Oulu on klassisen musiikin kaupunkina mainettaan parempi. Se ei yritä olla pieni Helsinki, vaan se on oma itsensä – pohjoinen, hieman karhea, mutta taiteellisesti korkeatasoinen.
Jos sydämesi sykkii romantiikan ajan suurille tunteille tai modernin musiikin kokeiluille, löydät täältä hengenheimolaisia. Oulu Sinfonia ja Madetoja-sali tarjoavat puitteet, jotka kestävät kansainvälisen vertailun, mutta ilman turhaa pönötystä. Ja se, jos mikä, sopii Viva Classican filosofiaan.